Lahjoja, lahjattomuutta tai jotain siltä väliltä

Noh... Mä olen tässä vähän miettinyt asioita ja tullut semmoiseen tulokseen että mä saatan vaikka osatakkin kirjottaa runoja, (saatan kyllä olla osaamattakin, lukijahan sen päättää). Joten olen päättänyt että tästä lähtien puran tunteitani runoilemalla. Hyvin vaikeata tehdä tämmöisiä päätöksiä kun on tämmöinen *aktivoi sarkasminapin* alfauros, joka paikan höylä, muutenkin kaikkitietäväinen sekä maskuliininen mieshenkilö *deaktivoi sarkasminapin*.

Mutta tosiaan, aloitetaan sitten osalla numero *lisää numero*


What is "life"?

Is it really a life, if there's no one to live it with?
Is it really a life, if there's nothing to share from it?
Is it really a life, if there's no one to hear from it?
Is it really a life, if you just watch from the sidelines...

Who's the judge of the game called life?
Is there any rules?
Who are the players and what is the playing field?
Is there even a such a thing?

What is the thing you experience?
What if it's just a hallucination?
An image created by your mind?
Is there even a reality?

Who can answer these questions?
I can answer to this one
No one can.....

Noticed me? I think not...

For once I'd like to be your center of attention
For once I'd like to be someone you care about
For once I'd like that you wouldn't push me aside
For once I'd like you to notice me.
But do you.... I think not

Am I just so normal that I blend in
Am I just so weird that i don't
Am I just so unrecognizable that you don't see me
Am I just so unappealing to be with,
That you'd rather be alone than with me.

Whatever the reason, I understand now
There is no place for me in your life
Whatever the reason, don't pull me back
There is no place for you in my life

Mr. Poet is back in town

Met a friend
An old old friend
Don't know if he saw me
But I sure saw him

I was hanging out with others
He was all alone
Something snapped inside of me
Made me feel alone

Felt sorry for my old friend
Tried to talk to him again
That didn't work out at all
Our past was gone after all

He is still alone
He is still sad
I cant feel happy
When he feels bad

Now I'm writing this
Why ain't I helping?
Seems that I'm afraid
Of being rejected again

Now I ask you
The brave stranger
Or someone I knew
Help my old friend
I'll try to help too


Joku saattaa tunnistaa itsensä tästä ja se on vähän ideana (voi olla myös tyttö vaikka onkin "he")

Taiteen juhlaa

En ajatellut päivittäväni tätä blogia näin pian mutta pakkohan se on ottaen sentään huomioon mitenkä taiteellinen päivä tänään sattui olemaan.

Kaikki lähti siitä kun piti edellisessä päityksessä mainitsemalle merkkipäivälle keksiä jotain kivaa. Siitäkös aivot innostuivat ja tuloksena olikin sitten runo. Mitä muuta muka olisi voinut odottaa? Tämä tuli sitten lähetettyä tyttöystävälleni Jarutolle (olkoon täällä blogissa nickinsä mukaan nimettynä) tekstiviestinä ja ainakin vastauksesta päätellen voin sanoa että taisi olla ihan hyvä runo. (voi lukea tuolta alempaa jos kerta kiinnostaa)

Päivällä sitten koulussa tapahtui kummia. Osasin keilata! Pääsin jopa karsinnoista läpi koulun keilafinaaliin, omalla (melkein) ennätystuloksellani 140. Finaalista on varmaan turha odottaa paljoakaan koska karsinnoistakin hädin tuskin läpi pääsin... Mutta mikäs sen mukavampaa kuin englannin tunnilta poissaolo jonkin hieman turhanpäiväisemmän asian vuoksi :D

Tämän pienen urheilujuhlan jälkeen koulupäivä jatkui aivan normaalisti, mutta kotiin tullessani iski inspiraatio... Aiemmin Jaruton kanssa puhellessa tuli esiin ballaadit. Varsinkin Metallican - Nothing Else Matters tuli esiin (minun nostamana tietysti ;D). Alustavissa suunnitelmissa oli että laulaisin sen jossain välissä (vaikken omiin kykyihini luota mutta kun tarpeeksi tossuttaa saa minut tekemään melkein mitä vaan), mutta tulinkin tämän inspiraation myötä toisiin ajatuksiin... Mitä jos kehittäisin oman sävellyksen? Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Saldona tältä päivältä siis oma sävellys, runo ja todistus että olen keskivertoa parempi keilaamaan.



"Metallica - Nothing Else Matters"




"Month ago"

In the darkness of the night,
A boy wondered,
Where was all the light.

Morning came,
Boy saw the same,
The same darkness,
Like the night.

Then, a month ago,
Came a girl,
Took the boy from the night,
From the darkness,
Showed him light.

The boy wondered,
Wondered about the warmth,
Wondered about the beauty,
Wondered and wondered,

Until came the night,
Yet he still saw light,
Where did it come?
Why just now?
Then he remembered,
That girl a month ago,
She brought the light,
She broke the night.