Devoted to Janne

Sometimes this happens,
I know it's weird,
The strangest of strangers from yesterday
Can become friends today

You might think I'm crazy
But do you remember when we met
Neither had seen the other
Still something clicked
Today you are, the best of my friends

From the darkness you rescued me
I'd do the same for you
From the tallest mountain to the deepest sea
I'll be there for you.

No one knows

Surrounded with sad times
But the sadness ain't mine
Surrounded by darkness
Still I see just fine

What changed from last time?
Tolerating more and more
Why can I watch someone destroying what's mine?
Just sitting back while all is gone

Am I separating from a past life?
Don't care about the consequences
Am I entering to a new time?
Not caring about the past

I don't know if I like it
I don't know if I hate it
I don't know how to deal with it
I don't need help but still I want it

For those who don't understand
Don't feel bad, neither do I
If someone thinks they understang this
All I can say is, you're a fool
For what I feel can only be understood by me
Whatever you think is false
For the truth is inside of me
I just haven't found it yet

A part of me wants to stay
The other wants to go
What I really want to do?
No one knows

A man without a past

Once a fool
Nothing more but a tool
Picked on and hated
But not decimated

That was the past
What once was no longer has to be
This is the present
What will come no one can predict

They said you're future's bright
All you need to do is stand alone and fight
Well that's what happend and look at me now
A strong man, who is weak somehow

Seeming confident is a lie
A lie I must keep up
To keep up the lie is to keep up my life
Taking that lie away would break me down

Still you insist,
your future's brighter than mine
I say, focus on your own life
I'll try to survive through mine.

What's the point anyway,
All that mattered is taken away,
Sure there are new things
But a man without a past, is a man without future

Something only I can see

What once was, no longer exists
Foreign to me, normal for you
I'm not me, not what I used to be
All has changed, shrouded in mist

Can't see what used to be
Are the better days behind me?
Are they still coming my way?
Can't see the future ahead of me

You've changed, better or worse, who knows.
Everyone just seems so foreign to me
Don't have anyone to talk to,
These things are something only I can see

For how I wish, for this to end
Hoping to return back to the beginning
When everything was easy
And nothing was new for me...

Back then

Pitäisi mennä (itse asiassa olla jo) nukumaan mutta inspiraatio iski eikä tämmöisiä tilanteita voi ohittaa...

Once in a warm place,
shielded from evil.
Once in a safe place,
protected from the devil
As a child,
Nothing was hard, nothing was difficult
Now they took it all away

Pushed into reality,
Pushed right into the chaos
Now it's up to me,
to build my own future,
Like it or not, I must
Time has come for me to take action.

Now that I look back,
Seeing what I could have done,
Seeing what I should have done,
Seeing what I wanted to do.
Life seems a lot more complicated,
than I could even comprehend...
Back then....

Lahjoja, lahjattomuutta tai jotain siltä väliltä

Noh... Mä olen tässä vähän miettinyt asioita ja tullut semmoiseen tulokseen että mä saatan vaikka osatakkin kirjottaa runoja, (saatan kyllä olla osaamattakin, lukijahan sen päättää). Joten olen päättänyt että tästä lähtien puran tunteitani runoilemalla. Hyvin vaikeata tehdä tämmöisiä päätöksiä kun on tämmöinen *aktivoi sarkasminapin* alfauros, joka paikan höylä, muutenkin kaikkitietäväinen sekä maskuliininen mieshenkilö *deaktivoi sarkasminapin*.

Mutta tosiaan, aloitetaan sitten osalla numero *lisää numero*


What is "life"?

Is it really a life, if there's no one to live it with?
Is it really a life, if there's nothing to share from it?
Is it really a life, if there's no one to hear from it?
Is it really a life, if you just watch from the sidelines...

Who's the judge of the game called life?
Is there any rules?
Who are the players and what is the playing field?
Is there even a such a thing?

What is the thing you experience?
What if it's just a hallucination?
An image created by your mind?
Is there even a reality?

Who can answer these questions?
I can answer to this one
No one can.....

Noticed me? I think not...

For once I'd like to be your center of attention
For once I'd like to be someone you care about
For once I'd like that you wouldn't push me aside
For once I'd like you to notice me.
But do you.... I think not

Am I just so normal that I blend in
Am I just so weird that i don't
Am I just so unrecognizable that you don't see me
Am I just so unappealing to be with,
That you'd rather be alone than with me.

Whatever the reason, I understand now
There is no place for me in your life
Whatever the reason, don't pull me back
There is no place for you in my life

Mr. Poet is back in town

Met a friend
An old old friend
Don't know if he saw me
But I sure saw him

I was hanging out with others
He was all alone
Something snapped inside of me
Made me feel alone

Felt sorry for my old friend
Tried to talk to him again
That didn't work out at all
Our past was gone after all

He is still alone
He is still sad
I cant feel happy
When he feels bad

Now I'm writing this
Why ain't I helping?
Seems that I'm afraid
Of being rejected again

Now I ask you
The brave stranger
Or someone I knew
Help my old friend
I'll try to help too


Joku saattaa tunnistaa itsensä tästä ja se on vähän ideana (voi olla myös tyttö vaikka onkin "he")

Nagareboshi ni yume wo takushite

Eipä ole täälläkään pitkään aikaan käytyä, mutta vihdoin kaikkien lempiaasi on palannut blogi maailmaan!

Mistä aloittaisi...? Varmaan siitä, että peruskoulu loppui. Joo, siitä on ihan hyvä alkaa keksimään. Varmaan päälimmäisenä mielessä kesäloma, vaikkei se siltä tunnukkaan. Vielähän ei tätä ole kerennyt kokemaan, mutta jotenkin vain tuntuu siltä, että luokan hajottua ei tule sitä porukkaa kesällä nähtyäkään. Tietenkin luokan ulkopuolisia kavereita haluaisi myös nähdä, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Vaikken siltä ehkä vaikutakkaan, niin olen erittäin ujo ja pelkään ettei kukaan huoli minua kaverikseen. Tämä johtaa usein siihen etten uskalla kysyä ketään mukaani, ihan vain sen pelossa että he kieltäytyvät.

Mistähän tämä voisi johtua...? Ala-aste, en sano muuta. Ne tietävät, keiden haluankin tietävän.

Positiivisempiin asioihin :)

Jenkkifutiskausi on jo kerennyt käynnistyä! Joukkueeni Kuopio Steelers ei ole hävinnyt vielä yhtään peliä B- tai C-junioreissa (sarjat missä minä pelaan). C-junioreilla on vielä kovin vastus edessä kun Seinäjoki Crocodiles on näyttänyt muita vastaan voimansa. (Eivät ole päästäneet yhtään pistettä ja maaliero +70)

(olematon aasinsilta)

Hain vaihto-oppilaaksi tuossa pari päivää sitten ja tänään soittivat sieltä yhdistyksestä. Haastattelun päivämäärä sovitaan erikseen, mutta ainakin vielä näyttää hyvältä. Hain syksyksi 2011 japaniin lukuvuodeksi.

Tässä kaikki tältä erää, toivottavasti tavataan joko internetin ihmeellisessä maailmassa tai sitten ihan oikeassa elämässä. Sitä odotellessa, Aasi kuittaa.

(Nyt soi: Home Made Kazoku - Home Party)

Always look on the bright side of life

Some things in life are bad
They can really make you mad
Other things just make you swear and curse.
When you're chewing on life's gristle
Don't grumble, give a whistle
And this'll help things turn out for the best...

And...always look on the bright side of life...
Always look on the light side of life...

If life seems jolly rotten
There's something you've forgotten
And that's to laugh and smile and dance and sing.
When you're feeling in the dumps
Don't be silly chumps
Just purse your lips and whistle - that's the thing.

And...always look on the bright side of life...
Always look on the light side of life...

For life is quite absurd
And death's the final word
You must always face the curtain with a bow.
Forget about your sin - give the audience a grin
Enjoy it - it's your last chance anyhow.

So always look on the bright side of death
Just before you draw your terminal breath

Life's a piece of shit
When you look at it
Life's a laugh and death's a joke, it's true.
You'll see it's all a show
Keep 'em laughing as you go
Just remember that the last laugh is on you.

And always look on the bright side of life...

Overdrive!

Jos aiemmin on ollu tylsää nii ei oo enää...

Tekemistä on tullu niin maan perkeleesti lukion pitkän matikan, jenkkifutishommien ja sitten randomin kouluhommien (päällimmäisenä kirjailijakansio (mikä ei oo kyllä hirmu hyvässä mallissa)). Ja viikonloppuna ois Pieksämäelle lähto BakaConiin, ja sen jälkeisenä viikonloppuna maajoukkueleirille tampereelle. Siitä kaks viikkoa niin alkaa jo kausi... Ei malta odottaa!

Otteluohjelmat kun julkaistiin nii menin aivan sekasin. C-junnujen 1. divarissa tänä vuonna 8 joukkuetta, 4 per lohko. Ja meidän lohkoon sattui vielä Seinäjoki Crocodiles, mikä tarkoittaa sitä että pääsee kostamaan niitten kusipää sentterille mun polven rikkomisesta viime kaudella >:) Ja kaikki siis ihan hyvällä urheilumielellä ja pelisääntöjen puitteissa. Muut joukkueet ovat Rauma Sea City Storm ja Tampere Saints eli vieraspeleihin on matkaa jonkin verran... Toisessa lohkossa pelaavat Espoo Devils, Vaasa Vikings, Kouvola Indians ja Lappeenranta Rajaritarit. Eli ei jatkopeleihinkään kovin lyhyt matka ole (paitsi jos saadaan kotietu)

B-junioreiden SM-liigassa vastaan sattuu vanhat arkkiviholliset Jyväskylä Jaguaarit. Kolmantena lohkossa pelaa Helsinki Wolverines.
Jatkopeleihin vastaan olisi tulossa joko Helsinki Roosters, Porvoo Butchers, Vantaa TAFT tai Sipoo Bulldogs.


Tämä riittää jenkkifutiksesta. Kuten jo mainitsin aiemmin, lukion pitkä matikka ei ole mikään kevyin aine aloittaa tässä kesäloman kynnyksellä. Yhdellä tunnilla kävin kuuntelemassa 75min jaarittelua ja pari tehtävääkin tehtiin. Läksyjä 20 tehtävää -.-

Nyt sitten asiaan mitä odotan kaikista eniten. BakaCon! Aasin ensimmäinen coni, ja seurakaan ei ole huonoa, nimittäin mukana tulee Jaruto ja Janne-san =). Ja se on jo tänä viikonloppuna! Mitenhän jaksais vielä kolme päivää vitkutella... Varmaan pitää tätä jatkaa hehtaarin pituiseksi että saa ajan kulumaan. Tai sitten mennä tappamaan mutanttimuurahaisia liekinheittimellä ja taisteluveitsellä.

On melko hyvä fiilis loppukevättä ajatellen ja kun tätä nyt tarkemmin miettii, niin loppulkevään jälkeen tulee... KESÄ!

Loppuun vähän tunnelmamusiikkia! Aasi kuittaa.

The Big One

I thought that I should post this blog entry in English since tommorow it's time for a nationwide English test and I want to train my creative writing skills 'cause that's one part of the test.

Me being the class geek and all around wise guy, means everybody's expecting a great result from me. But no one expects more than myself... On the sixth grade we had our last nationwide test. I scored 87 and a half points out of a possible 90 leaving me a half of a point away from a 10... I was pretty pissed off back then and well... I'm still a bit pissed off because I knew I could have done better. So now I'm creating a huge amount of pressure because of this test. Basically, my mind is shouting to me: "If you fail even a single part of the test, I'm going to torture you until you and me both explode"... And that ain't a very good feeling.

There is only one part of the test that I'm worried about, and that is creative writing. The main problem is the word limit. In the test you're gonna get 2-3 different options to write a 80-100 word essay from. The problem isn't that I can't produce enough text, it's the opposite. I write too much. You lose points if you are under or go over the word limit. And if I lose points my mind is going to blow up and make me self-destruct.

That relieved some of the anxiety. Now on to some lighter subjects.

IT'S TIME FOR THE SONG OF THE DAY/WEEK/MONTH OR WHATEVER!!!

Mercyful Fate - Evil



I learned to play this song about a week ago (on rythym guitar). Been playing it almost nonstop since then. A really fun song to play, yet painful to your fingers if they're not used to a lot of sliding (like mine). Imagine a 2 cm long piece of steel wire being pulled up and down across your fingers. Not a really enjoyable feeling.

This is all for this time. Hope you enjoyed! It's not a requirement though, I write this only for my own pleasure.

The Donkey has left the building

Taiteen juhlaa

En ajatellut päivittäväni tätä blogia näin pian mutta pakkohan se on ottaen sentään huomioon mitenkä taiteellinen päivä tänään sattui olemaan.

Kaikki lähti siitä kun piti edellisessä päityksessä mainitsemalle merkkipäivälle keksiä jotain kivaa. Siitäkös aivot innostuivat ja tuloksena olikin sitten runo. Mitä muuta muka olisi voinut odottaa? Tämä tuli sitten lähetettyä tyttöystävälleni Jarutolle (olkoon täällä blogissa nickinsä mukaan nimettynä) tekstiviestinä ja ainakin vastauksesta päätellen voin sanoa että taisi olla ihan hyvä runo. (voi lukea tuolta alempaa jos kerta kiinnostaa)

Päivällä sitten koulussa tapahtui kummia. Osasin keilata! Pääsin jopa karsinnoista läpi koulun keilafinaaliin, omalla (melkein) ennätystuloksellani 140. Finaalista on varmaan turha odottaa paljoakaan koska karsinnoistakin hädin tuskin läpi pääsin... Mutta mikäs sen mukavampaa kuin englannin tunnilta poissaolo jonkin hieman turhanpäiväisemmän asian vuoksi :D

Tämän pienen urheilujuhlan jälkeen koulupäivä jatkui aivan normaalisti, mutta kotiin tullessani iski inspiraatio... Aiemmin Jaruton kanssa puhellessa tuli esiin ballaadit. Varsinkin Metallican - Nothing Else Matters tuli esiin (minun nostamana tietysti ;D). Alustavissa suunnitelmissa oli että laulaisin sen jossain välissä (vaikken omiin kykyihini luota mutta kun tarpeeksi tossuttaa saa minut tekemään melkein mitä vaan), mutta tulinkin tämän inspiraation myötä toisiin ajatuksiin... Mitä jos kehittäisin oman sävellyksen? Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Saldona tältä päivältä siis oma sävellys, runo ja todistus että olen keskivertoa parempi keilaamaan.



"Metallica - Nothing Else Matters"




"Month ago"

In the darkness of the night,
A boy wondered,
Where was all the light.

Morning came,
Boy saw the same,
The same darkness,
Like the night.

Then, a month ago,
Came a girl,
Took the boy from the night,
From the darkness,
Showed him light.

The boy wondered,
Wondered about the warmth,
Wondered about the beauty,
Wondered and wondered,

Until came the night,
Yet he still saw light,
Where did it come?
Why just now?
Then he remembered,
That girl a month ago,
She brought the light,
She broke the night.

Tylsyys - Paras inspiraation lähde

On se jännää mihin ihminen ryhtyy kun vain tarpeeksi tylsää tulee...

Tähän sitten on tultu, alettu kirjoittamaan blogia. Ja oikeastaan ilman syytä. Sisältöäkin pitäisi saada tuotettua, mutta se onkin vaikeampaa kuin luulisi. Varsinkin kun on basisti.

Siitäpä saatiinkin aihe. Vajaa kuukausi sitten perustin bändin kolmen kaverini kanssa. Bändillä ei ole vielä nimeä ja ehdotuksia otetaan vastaan ;) Tähän mennessä aikaan saannoksia on melkein kokonainen kappale. Tai oikeastaan kappaleeseen on saatu vain sävellys aikaiseksi, koska laulaja ei ole vaivautunut tulemaan treeneihin. Keskiviikkona saatiinkin sitten tieto että treeniaika ei kelpaa laulajalle ja meidän pitäisi joko etsiä uusi laulaja tai vaihtaa treeniaikaa... Ja treeniaikaa ei noin vain vaihdetakkaan ennen kesää (säännöt ovat perseestä).

Mitäs muuta on tapahtunut? Aivan! Tässä olen rauhallisesti viettänyt tähän astisesta elämästäni parasta kuukautta. Minkähän takia saatatte kysyä? No, minä kerron. 22. päivä helmikuuta tapahtui kummia. Aasille tarttui tyttö kainaloon :D Ja siitähän on elämä mennyt nousukiitoa. Huomenna taitaa ollakkin jonkin sortin kuukausipäivä tai mikä onkaan... Vissiin pitäisi muistaa tätä kyseistä henkilöä jollain tavalla (ja toivoa että pysytään nousukiidossa).

Mitenkäs olisi jos vaihdettaisiin puheenaihetta? Kun ei ole tullut sitäkään tehtyä vielä kuin pari kertaa.

Tänään oli aika yksitoikkoinen joskin tuottelias päivä. Tuli käytyä kuntotreeneissä (ja yllättäen ei loppunut kunto kesken), soiteltua hieman muovibassoa (tietämättömille Guitar Heroa) niinkin hyvin että maailmanlistoilla noustiin parikymmentä sijaa, sekä aloitettua tämä blogintyylinen (vielä kun muistaisi joskus päivitelläkkin tätä).

Kiitos, kun sain tuhlata aikaanne turhanpäiväisellä rankutuksellani.
Aasi kuittaa.