Taiteen juhlaa

En ajatellut päivittäväni tätä blogia näin pian mutta pakkohan se on ottaen sentään huomioon mitenkä taiteellinen päivä tänään sattui olemaan.

Kaikki lähti siitä kun piti edellisessä päityksessä mainitsemalle merkkipäivälle keksiä jotain kivaa. Siitäkös aivot innostuivat ja tuloksena olikin sitten runo. Mitä muuta muka olisi voinut odottaa? Tämä tuli sitten lähetettyä tyttöystävälleni Jarutolle (olkoon täällä blogissa nickinsä mukaan nimettynä) tekstiviestinä ja ainakin vastauksesta päätellen voin sanoa että taisi olla ihan hyvä runo. (voi lukea tuolta alempaa jos kerta kiinnostaa)

Päivällä sitten koulussa tapahtui kummia. Osasin keilata! Pääsin jopa karsinnoista läpi koulun keilafinaaliin, omalla (melkein) ennätystuloksellani 140. Finaalista on varmaan turha odottaa paljoakaan koska karsinnoistakin hädin tuskin läpi pääsin... Mutta mikäs sen mukavampaa kuin englannin tunnilta poissaolo jonkin hieman turhanpäiväisemmän asian vuoksi :D

Tämän pienen urheilujuhlan jälkeen koulupäivä jatkui aivan normaalisti, mutta kotiin tullessani iski inspiraatio... Aiemmin Jaruton kanssa puhellessa tuli esiin ballaadit. Varsinkin Metallican - Nothing Else Matters tuli esiin (minun nostamana tietysti ;D). Alustavissa suunnitelmissa oli että laulaisin sen jossain välissä (vaikken omiin kykyihini luota mutta kun tarpeeksi tossuttaa saa minut tekemään melkein mitä vaan), mutta tulinkin tämän inspiraation myötä toisiin ajatuksiin... Mitä jos kehittäisin oman sävellyksen? Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Saldona tältä päivältä siis oma sävellys, runo ja todistus että olen keskivertoa parempi keilaamaan.



"Metallica - Nothing Else Matters"




"Month ago"

In the darkness of the night,
A boy wondered,
Where was all the light.

Morning came,
Boy saw the same,
The same darkness,
Like the night.

Then, a month ago,
Came a girl,
Took the boy from the night,
From the darkness,
Showed him light.

The boy wondered,
Wondered about the warmth,
Wondered about the beauty,
Wondered and wondered,

Until came the night,
Yet he still saw light,
Where did it come?
Why just now?
Then he remembered,
That girl a month ago,
She brought the light,
She broke the night.

Tylsyys - Paras inspiraation lähde

On se jännää mihin ihminen ryhtyy kun vain tarpeeksi tylsää tulee...

Tähän sitten on tultu, alettu kirjoittamaan blogia. Ja oikeastaan ilman syytä. Sisältöäkin pitäisi saada tuotettua, mutta se onkin vaikeampaa kuin luulisi. Varsinkin kun on basisti.

Siitäpä saatiinkin aihe. Vajaa kuukausi sitten perustin bändin kolmen kaverini kanssa. Bändillä ei ole vielä nimeä ja ehdotuksia otetaan vastaan ;) Tähän mennessä aikaan saannoksia on melkein kokonainen kappale. Tai oikeastaan kappaleeseen on saatu vain sävellys aikaiseksi, koska laulaja ei ole vaivautunut tulemaan treeneihin. Keskiviikkona saatiinkin sitten tieto että treeniaika ei kelpaa laulajalle ja meidän pitäisi joko etsiä uusi laulaja tai vaihtaa treeniaikaa... Ja treeniaikaa ei noin vain vaihdetakkaan ennen kesää (säännöt ovat perseestä).

Mitäs muuta on tapahtunut? Aivan! Tässä olen rauhallisesti viettänyt tähän astisesta elämästäni parasta kuukautta. Minkähän takia saatatte kysyä? No, minä kerron. 22. päivä helmikuuta tapahtui kummia. Aasille tarttui tyttö kainaloon :D Ja siitähän on elämä mennyt nousukiitoa. Huomenna taitaa ollakkin jonkin sortin kuukausipäivä tai mikä onkaan... Vissiin pitäisi muistaa tätä kyseistä henkilöä jollain tavalla (ja toivoa että pysytään nousukiidossa).

Mitenkäs olisi jos vaihdettaisiin puheenaihetta? Kun ei ole tullut sitäkään tehtyä vielä kuin pari kertaa.

Tänään oli aika yksitoikkoinen joskin tuottelias päivä. Tuli käytyä kuntotreeneissä (ja yllättäen ei loppunut kunto kesken), soiteltua hieman muovibassoa (tietämättömille Guitar Heroa) niinkin hyvin että maailmanlistoilla noustiin parikymmentä sijaa, sekä aloitettua tämä blogintyylinen (vielä kun muistaisi joskus päivitelläkkin tätä).

Kiitos, kun sain tuhlata aikaanne turhanpäiväisellä rankutuksellani.
Aasi kuittaa.